Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina heikentynyt. Eduskunnassa meidän on tehtävä kaikkemme, jotta jokainen suomalainen voi tuntea olonsa turvalliseksi.
Jo viime keväänä maan hallitus asetti turvallisuuden vahvistamisen työnsä painopisteeksi. Elokuun budjettiriihessä hallitus osoitti edelleen lisämäärärahoja sekä valtion sisäisen että ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen. Sisäministeri Paula Risikko tekee erinomaista työtä.
Sisäisen turvallisuuden saralla poliisille ja suojelupoliisille kohdennettiin lisäresursseja terrorismin ennaltaehkäisyyn ja siihen varautumiseen. Rahoja ohjataan poliisin vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen ja operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen sekä kyberrikostorjuntaan. Suojelupoliisi saa lisää rahaa terrorismia ja ääriliikkeitä koskevan tiedon hankintaan, käsittelyyn ja analyysiin sekä kohdehenkilöiden valvontaan.
Suomalaiset poliisit ovat maailman ammattitaitoisimpia, mistä on pidettävä kiinni. Poliisien määrä on oltava riittävällä tasolla, jotta poliisi on läsnä ja hädän hetkellä nopeasti paikalla.
Resursseja ohjattiin myös oikeuslaitokselle. Turvapaikkavalitusten käsittelyn nopeuttaminen on sekä ratkaisua odottavan turvapaikanhakijan että suomalaisen yhteiskunnan etu.
Sisäministeriön mukaan Suomessa saattaa olla vuoden loppuun mennessä jopa 5000-6000 käännytyspäätöksen saanutta henkilöä, jotka eivät suostu lähtemään maasta. Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin. Tällöin järjestelmämme uskottavuus säilyy ja pystymme auttamaan aidosti hädänalaisia. Turvapaikan saaneiden kotouttamisessa tärkeintä on työ, koulutus ja kielen oppiminen.
Tiedustelulait on saatava voimaan ripeästi, jotta viranomaisillamme on nykyistä paremmat valmiudet tietoverkkotiedustelun avulla torjua esimerkiksi terrori-iskuja. Tiedustelulakien valmistelu on vienyt jo vuosia. Olemme tiedustelulainsäädäntömme osalta vuosikymmeniä aikaamme jäljessä ja tiedonsaannissa muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa.
Turvallisuutta vahvistetaan lisäresursseilla ja erilaisilla lainsäädännöllisillä toimilla. Myös EU:n toiminnalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys.
Kansalaistensa turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustavanlaatuinen tehtävä. Arjen turvallisuuden edistämisessä myös kunnilla on oma tärkeä roolinsa, mikä tarkoittaa esimerkiksi valaistuja katuja ja lenkkipolkuja, turvallista koulutietä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä.
Pidetään yhdessä satavuotias Suomi jatkossakin maailman turvallisimpana maana.