Tutkimus ja tuotekehitys on välttämätöntä Suomen menestykselle
Suomi on aiemmin perinteisesti tunnettu maailmalla yhtenä tietotaidon ja osaamisen kärkimaista ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina ja tutkimus- ja kehittämistoiminta on vähentynyt. Suunta on muutettava, jotta jatkossakin menestymme kansainvälisesti korkealla osaamisella ja tutkimustiedolla.
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ei kuitenkaan ole saamassa sen vaatimaa panostusta. Hallituksen budjettiesityksessä TKI-panostukset päinvastoin vähentyvät ja nyt viimeisimpänä hallitus perääntyi T&K-verokannustimen toteuttamisesta.
Jätimme kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta lakialoitteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäverovähennyksen käyttöönotosta, kun hallitus veti vastaavan sisältöisen hankkeensa pois. Hallituksen peruuttelu on erikoista, sillä TKI-panostusten lisäämisestä vallitsee laaja yhteisymmärrys eduskuntapuolueiden kesken ja hankkeelle olisi löytynyt laaja tuki eduskunnasta.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäverovähennys on verrokkimaissamme laajasti käytössä. Suomessa sen käyttöönotosta sopi parlamentaarinen TKI-työryhmä, ja hallituspuolueet päättivät sen käyttöönotosta kevään 2022 kehysriihessä. Verovähennyksen käyttöönotto on huomioitu myös vuodelle 2023 annetussa talousarviossa.
Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisen kannustamiseksi Suomessa tarvitaan toimia.
Lakialoitteemme sysäsi liikkeelle eduskunnassa prosessin, jonka myötä näyttää siltä, että verokannustin toteutetaan eduskunnan toimesta ilman hallituksen esitystä siinä muodossa kuin parlamentaarinen ryhmä kannustinta alkujaan esitti. Myös oppositiosta käsin voi asioihin vaikuttaa.
